Tiistaina aamulla minulla oli tiedossa tapahtuma, jolle olin kiristellyt hampaitani jo kuukausia. Hammaslääkäri. En ole koskaan oikein pitänyt lääkäreillä käynnistä ylipäätänsäkään, mutta hammaslääkärikäynnit ovat olleet kyllä aivan omaa luokkaansa. Vaan sinne oli silti suunnattava, kun aikakin kerta oli varattu. Edellisestä käynnistäkin oli vierähtänyt jo 3-4 vuotta.
Kuvalähde
Olin paikalla juuri ja juuri ajoissa, kun aikaisemmin käyttämäni reitti olikin remontin takia suljettu. Pääsin siis samantien istahtamaan tuolille, ja huone näytti suurinpiirtein samalta, kuin kaikki aikaisemmatkin . Tällä kertaa olin kuitenkin ensimmäistä kertaa aivan yksin hammaslääkärin vastaanotolla. Vaikka en nyt varsinaisesti hammashoitoa pelkääkään, niin mieluummin olisin ollut melkein missä tahansa muualla.
Aluksi leuoistani otettiin röntgenit, joiden perusteella sain heti hyviä uutisia: alaleuan viisaudenhampaat ovat kääntyneet jotenkin väärin päin, ja ne tuskin koskaan puhkeavat. Jes, jotain hyvää sentään! Itse hammastarkastuksessakaan tilanne ei ollut niin paha kuin olin kuvitellut. Vanhat reiänalut olivat tietenkin paikoillaan, mutta niistä vain kaksi oli kehittynyt neljän vuoden aikana rei'iksi. Mitään moitteita en saanut, ja ilmeisesti reiätkin olivat kohtuullisen pieniä, sillä ne paikattiin samantien.
Puudutuksen jäljiltä ylähuuleni oli nenänpäähän asti täysin tunnoton, jonka vuoksi en tajunnut, että etuhampaan paikka oli todellisuudessa hieman suuri. Huomasin sen vasta myöhemmin, kun puudutus katosi. Nyt paikka on kuitenkin asettunut hieman paremmin paikoilleen, mutta ihan vähän se häiritsee purentaa edelleen. Uskon sen kuitenkin menevän nopeasti ohi, sillä tilanne on muutamassa päivässä parantunut niin huomattavasti.
Hammaslääkärissä käynnistä en pidä vieläkään. Niin mukava kokemus se ei ollut. Poraaminen sattui puudutuksellakin, ja koska minulla ei ennen hammaslääkärille menoa mitään kipuja ollut, se tuntui ihan sietämättömältä. Noh, ainakin on hampaat nyt hoidettu, ja seuraavat pari vuotta saa olla taas ihan rauhassa. Nyt vain odotellaan laskua!
Kirsikka W.
Hammaslääkärit on kyllä kamalia :D Ei mulla ikinä oo mitään poraamista pahempaa tarvinnut tehdä, mut ei se mitenkään erityisen kivaa oo ku pitää pitää suuta ihan auki ja joku sörkkii hampaita ties millä välineillä.
VastaaPoistaMä niin pelkään hammaslääkäreitä! En tiedä, olenko kipuherkkä vai mikä, mutta välttelen hammaslääkäriin menoa viimeiseen asti :/ Olisikohan 4-5 vuotta viime käynnistä. Tiedän, että pitäisi varata tarkistusaika, mutten saa aikaiseksi :(Hyvä sinä!
VastaaPoistaMäkin inhoan yli kaiken tuota ja juuri sen takia, että inhoan, käyn säännöllisesti puolen vuoden välein poistattamassa hammaskiveä ym. Näin se kestää vähemmän aikaa kerrallaan...mut ei siihen totu, ei koskaan...ne koukut ja piikit ja koneitten pistävä ääni, se vihlonta..huh...ja se koko paikan haju...se on nenässä heti, kun vain mietinkin hammaslääkäriä..
VastaaPoistaMinullakaan ei onneksi ole tarvinnut esim. juurihoitoa tehdä, koska jo toi poraaminen tuntui niin pahalta! Mulla ei koskaan reiät itsessään ole aiheuttaneet kipua, vaan pelkästään niiden hoitaminen, jonka vuoksi ehkä vihaan hammaslääkäriä vielä entistä enemmän :)
VastaaPoistaJoo, itsellänikin kesti superpitkään varata juuri samaisesta syystä! Äiti muistutteli jo 17-vuotiaana, että "muistahan varata aika hammaslääkäriin ennen täysi-ikäisyyttä, niin ei tarvitse maksaa". No, enpä tosiaan varannut... Onneksi ei ihan hirveästi kuitenkaan tullut tuhoa muutamassa vuodessa!
VastaaPoistaTällä kertaa ei onneksi tungettu fluoria hampaisiin, sillä sitä makua en siedä sitten yhtään! Aina pienenä meinasi ruoka nousta suuhun, vaikka hammaslääkäri kuinka väitti fluorin olevan mansikan/banaanin/sateenkaaren/keijun kyyneleiden makuista. No ei kyllä varmasti ollut!
VastaaPoista